Raskauden aikaiset ja jälkeiset selkä- ja lantiokivut, mistä apua?

Tiesitkö, että raskaudenaikaisiin ja jälkeisiin alaselkä- ja lantiokipuihin on olemassa lääkkeetön, tehokas, turvallinen ja luonnollinen hoitomuoto?

Raskausajan selkä- ja lantiokivut ovat varsin yleisiä. Näihin lasketaan myös iskiaskivut. Niistä kärsii noin 45-72% kaikista raskaana olevista naisista (9). Näistä 14-25% kärsii kovasta lantiokivusta ja 7-10%:lla on lantiokipuja vielä synnytyksen jälkeenkin (2). On myös tutkimuksia, joissa kipu hellitti 60%:lla itsestään noin kuukaudessa (6), mutta on myös tutkimuksia, joissa 40%:lla äideistä oli vielä kipua, jopa 18 kuukautta raskauden jälkeen (7). Kipua voi tulla missä raskaudenvaiheessa tahansa, mutta yleisin kivun alkamisajankohta on viikoilla 20-28. Kovinta kipua koetaan yleensä viikolla 30.

Raskausajan selkä- ja lantiokivun etiologia on epäselvä, mutta se on koettu olevan yhteyksissä häpyliitoksen, SI nivelien sekä lantiota ja kohtua tukevien nivelsiteiden ym. faskian toiminnalliseen häiriöön. Raskaus luonnollisesti muokkaa odottavan äidin lantion biomekaniikkaa ja sikiön kehitys voi luoda puolieroja nivelien liikkuvuuteen. Epänormaali ja pitkittynyt selkärangan, lantion, lonkkien ja lantionpohjan biomekaniikka voi johtaa kudosten ylikuormittumiseen ja kipuun. Riskitekijöitä kivuille ovat raskas työ, aikaisempi selkä- ja/tai lantiokipu ja aikaisemmat synnytykset (9). Tämän lisäksi kipuun vaikuttaa ainakin stressi ynnä muut psyko-sosiaaliset tekijät.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee kiropraktiikan terveydenhuollon ammatiksi, joka diagnosoi, hoitaa ja ennaltaehkäisee lähinnä tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja -vaivoja (8). Suomessa toimivilla kiropraktikoilla on nimikesuoja, jota valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirasto Valvira. Nimikkeen käyttö edellyttää ammatinharjoittajalta kansainvälisesti hyväksytyn yliopisto-opinto-ohjelman suorittamista. Koulutusta ei järjestetä Suomessa.

Odottavien äitien keskuudessa kiropraktiikka on osoittautunut suosituksi ja se on koettu myös tarkoituksenmukaiseksi (1). Kiropraktikon suorittamaa raskausajan arviointia ja hoitoa voidaan pitää myös turvallisena ja tehokkaana, kun hoidetaan yleisiä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja (3). Tavoitteena hoidossa on saada koko keho tasapainoon, jottei edellä mainittuja ylikuormituksia syntyisi. Tämä loisi pohjan turvalliselle synnytykselle ja sikiön kehitykselle.

Tutkimus on osoittanut, että raskausajan alaselkä- ja lantiokipuja voidaan arvioida luotettavilla kliinisillä testeillä ja hoitaa yhdistäen HVLA (High-Velocity Low-Amplitude) nivelmanipulaatiota ja tarkkoja harjoitteita. HVLA manipulaatiohoito on turvallista, koska kiropraktikot on koulutettu hoitamaan tavoilla, jossa odottavan äidin vatsaonteloon ei pääse syntymään ylimääräistä painetta. Hoito on näin ollen turvallista niin odottavalle äidille kuin sikiölle (4). Pitää muistaa, että HVLA manipulaation lisäksi kiropraktikot hyödyntävät lukuisia tekniikoita hoidossaan ja ne aina räätälöidään yksilön tarpeiden mukaisesti.

Kiropraktiikan tehokkuuden puolesta puhuu tutkimus, missä 73% kaikista kiropraktikolla käyneistä 115 asiakkaasta arvioi edistyksensä joko erinomaiseksi tai hyväksi. Keskiarvo kivunlievittymisestä oli 61,5% (5). On tavallista, että oireet alkavat vähentyä ja toimintakyky lisääntyä jo 1–4 hoidolla, mutta pidempiaikaiset oireet, ryhdin muutokset ja toiminnalliset rajoitukset voivat vaatia kuukausien säännöllistä hoitoa, kuntoutusta ja elämäntapaohjausta.

Raskaudenaikaisista ja jälkeisistä alaselkä- ja lantiokivuista ei välttämästä tarvitse siis kärsiä vaan niihin löytyy myös tehokas, turvallinen ja luonnollinen hoitomuoto. Mahdollisimman stressitön odotusaika luo pohjan sikiön luonnolliselle kehitykselle.

Tuomo Pieti

Kiropraktikko, D.C. MChiro, Fysioterapeutti

Tutustu asiakaskertomuksiin TÄSTÄ!

Lähteet:

(1) Aa-Jakobsen, E., Miller, J., (2010) Chiropractic care during Pregnancy: Survey of 100 Patients Presenting to a Private Clinic in Oslo, Norway. Journal of Clinical Chiropractic Pediatrics. Vol 11, No2, Dec, pp. 771-774.

(2) Albert, H.B., (2001) Treatment of pelvic and low back pain in pregnant and post partum women. 4Th Interdisciplinary World Congress on Low Back and Pelvis Pain, Montreal, pp. 13-121.

(3) Borggren, C.L., (2007) Pregnancy and chiropractic: a narrative review of the literature. Journal of Chiropractic Medicine. Jun; 6(2): 70-4

(4) Browning, M., (2010) Low Back and Pelvic Girdle Pain of Pregnancy: Recommendations for Diagnosis & Clinical Management. Journal of Clinical Chiropractic Pediatrics. Vol 11, No 2, pp 775-779.

(5) Murphy, D.R., Hurwitz, E.L., McGovern, E.E., (2009) Outcome of Pregnancy-Related Lumpopelvic Pain Treated According to a Diagnosis-Based Decisions rule: A Prospective Observational Cohort Study. Journal of Manipulative and Physiological Therapeutics, Volume 32, Issue 8, p: 616-624.

(6) Robinson, S.H., Veierod, M.B., Mengshoel, A.M., Vollestad, N.K., (2010) Pelvic Girdle pain – associations betwenn risk factors in early pregnancy and disability or pain intensity in late pregnancy: a prospective cohort study. BMC Musculoskeletal Disorders. 11:91.DOI: 10.1186/1471-2474-11-91

(7) Skaggs, C.D., Prather, H., Gross, G., George, J.W., Thompson, P-A., Nelson, D.M., (2007) Back and pelvis pain in an underserved United States pregnant population: A preliminary descriptive survey. Journal of manipulativie and Physiological Therapeutics, 30, 130-134.

(8) World Health Organization WHO (Sveitsi). Guidelines on basic training and safety in chiropractic. Geneva; 2005

(9) Wu, W.H., Meijer, O.G., Uegaki, K., Mens, J.M., van Dieen, J.H., Wuisman, P.I., et al., (2004) Pregnancy-related pelvic girdle pain (PPP): Terminology, clinical presentation and prevalence. European Spine Journal. 13, 575-589.